Suomalainen muotoilu

  
                                                           Alvar Aallon Savoy-maljakko, ns. "Aaltovaasi" (1937).


Monesta muusta maasta poiketen, muotoilu mielletään Suomessa osaksi kulttuuria ja kansallista identiteettiämme. Suomalainen muotoilu pohjautuu 1950-luvun muotoilijoiden kuten Kaj Franckin, Saara Hopean, Timo Sarpanevan sekä Tapio Wirkkalan menestyksekkäisiin ja laadukkaisiin tuotteisiin ja taide-esineisiin. Tunnetuimpia nuoremman polven muotoilijoita ovat Stefan Lindfors ja Harri Koskinen.

Skandinaavisen muotoilun ja samalla myös Finnish Designin toisen maailmansodan jälkeinen menestys perustui osaltaan ruotsalaiseen “vackrare vardagsvara”, “kaunis arkitavara”
-käsitteeseen vuosisadan alkupuoliskolla. Perinteelliseen käsityötaitoon nojautunut ja yksinkertaisia, konstailemattomia muotoja ja luonnonmateriaaleja korostava muotoilu asetti ihmisen hyvinvointi tärkeimmälle sijalle. Esineet palvelivat ihmistä, joka niiden avulla loi ympärilleen viihtyisän kodin pohjolan kylmiä ja pimeitä luonnonolosuhteita vastaan.

Suomen jälleenrakennus ja teollisuuden voimakas kehittyminen 1950-luvulla sekä maaltapako, kaupungistuminen ja elintason nousu 60-luvulla loivat kasvavat kotimarkkinat aina 70-luvun alun öljykriisiin asti. Tähän kysyntään suomalainen teollisuus ja muotoilijat vastasivat yhtäältä yksinkertaisilla massa- ja anonyymeillä teollisuustuotteilla mutta toisaalta myös hyvin yksilöllisillä, eksklusiiveillä ja ekspressiivisillä taideteollisuusesineillä. Vahva kotimainen tuotanto sekä tavaroiden ja rakennetun ympäristön perinpohjainen uusiutuminen sosiaalisten muutosten seurauksena 60- ja 70-luvuilla loi Suomeen ajanmukaisen ja tyylillisesti poikkeuksellisen yhtenäisen materiaalisen kulttuurin: aivan tavalliset kodit sisustettiin esineillä, jotka pohjoismaiden ulkopuolella olisivat osoittaneet vaativaa makua ja erityistä mieltymystä ajan huippumuotoiluun.

Suomalaisen muotoilun katsotaan nojaavan suomalaiseen luontoon, talonpoikaiseen yksinkertaisuuteen sekä luterilaiseen koristelemattomuuteen. Luonnon mystiikka ja luonnonmateriaalien korostaminen hallitsee taideteollisuudessamme niitä taiteilijoita ja teoksia, joita halutaan luonnehtia erityisesti suomalaisiksi. Niilläkin alueilla, jotka pyrkivät vastaamaan rationaalisen teknologian ja kansainvälisen kaupan haasteisiin, on teknisten ratkaisujen pelkistyneisyys ja visuaalisten keinojen säästeliäs käyttö luonteenomaista.


Lähteet:

Väkevä, Seppo (1993) Taideteollisuus, käsityö ja muotoilu. Sisältyy teokseen Suomen taide ja kulttuuri. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino.

Virtual Finland: The Story of Finnish Design http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=26967

Kuva:

Virtual Finland: "Aalto" vases (1936). Designed by Alvar Aalto for Iittala.
http://virtual.finland.fi/