Suomi - tuhansien järvien maa

Sinivihreä valtakunta

Suomi on maailman vesistörikkain maa. Suomea kutsutaankin tuhansien järvien maaksi. Yhteensä maassa lasketaan olevan 187 888 yli 500 neliömetrin kokoista järveä. Järvet peittävät noin kymmenen prosenttia koko maan pinta-alasta. Suomen suurimmat järvet ovat Saimaa, Inari, Päijänne, Oulujärvi sekä Pielinen.

Jokia Suomessa on 647. Virtaamaltaan suurimmat joet ovat Vuoksi, Kemijoki, Tornionjoki, Kymijoki, Kokemäenjoki, Oulujoki sekä Pielisjoki.

Suomi on Euroopan suurimpia saaristomaita Norjan ja Ruotsin kanssa. Suomessa on 76 000 saarta. Suomen sisävesien suurin saari on Soisalo (1 638 km²) Saimaalla ja merialueella Ahvenanmanner. Saaristomaisemat ovat täynnä karun kauniita kalliosaaria ja vehreitä lehtimetsäsaaria värikkäine kukkaloistoineen.

Metsät peittävät Suomen pinta-alasta kolmanneksen. Suomen metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä. Varsinaista tundraa ei Suomessa oikeastaan ole. Tundran tunnusmerkki on ikirouta eli jäätynyttä maavettä, joka ei sula kesällä. Puutonta tunturikangasta on kuitenkin Lapin lakialueilla ja aivan Suomen pohjoiskärjessä.


Suomalainen eläinmaailma

Suomen metsissä asuu n. 500 selkärankaista eläintä, joista kookkaimmat ovat hirvi ja karhu. Hirvi (Alces alces) on Suomen tyypillisin metsäeläin. Se kuljeskelee metsissä yksin tai perheittäin, ja ihmistä se karttaa yhtä tehokkaasti kuin karhukin. Itä-Suomessa elää susia, pohjoisessa vielä jokunen ahma. Ilvestä tavataan Etelä-Suomessa. Lapin metsät puolestaan vilisevät puolikesyjä poroja. Mäyrät, ketut, jänikset, saukot ja majavat kuuluvat myös suomalaisen metsän asukkaisiin. Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje, jota elää vain osassa Saimaan vesistöä. Se on Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs, jonka suojelutyöstä vastaavat Metsähallitus ja Maailman Luonnon Säätiö (WWF). Saimaannorppa ja sen pesät on rauhoitettu Suomen luonnonsuojelulain nojalla. Suomessa on kolme eläintarhaa. Ranuan eläintarhassa on nähtävissä arktisia eläinlajeja, Keski-Suomen Ähtärissä puolestaan suomalaisia eläimiä. Korkeasaaren eläintarhassa, Helsingissä, voit tavata eläimiä arktiselta tundralta aina trooppisiin sademetsiin.

Suomen kansallislintu on laulujoutsen (Cygnus cygnus). Suomen kansalliskukka on kielo ja kansalliskivi graniitti.


Kaamos ja yötön yö

Kevät on vuodenajoista lyhin, sillä se kestää vain kuudesta yhdeksään viikkoa. Meren viileyden takia kevät kestää pisimpään rannikoilla ja saaristossa.

Suomenkielinen sana ruska merkitsee syksyistä väriloistoa. Syyskuussa ilmasto on Suomessa usein hyvin lämmin, mutta jonakin yönä pieni pakkanen maalaa hetkessä koko maiseman punaisen, oranssin sekä keltaisen väriloistoksi. Silloin monet menevät Lappiin vaeltamaan, koska tunturien rinteiden varvut ja koivut, jänkien hillat ja heinät sekä lehtojen puut ovat värikkäimmillään.

Talvi on vuodenajoista pisin. Se kestää maan lounaisimmissa osissa noin 100 päivää ja Lapissa noin 200 päivää. Napapiirin pohjoispuolella vallitsee osan talvea polaariyö, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Etelä-Suomessa lyhimmän talvipäivän pituus on n. 6 tuntia.

Suomessa on pohjoiselle sijainnille tyypillisiä luonnonilmiöitä, kuten keskitalven pimeä aika kaamos ja keskikesän yöttömät yöt. Kaamokseksi kutsutaan ajanjaksoa, jolloin aurinko ei pohjoisimmassa osassa maata, eli napapiirin pohjoispuolella nouse lainkaan horisontin yläpuolelle. Etelässä päivänvaloa riittää muutaman tunnin ajaksi. Vastaavasti kesällä on päiviä, jolloin aurinko ei laske Pohjois-Suomessa lainkaan. Päivää, jolloin yö on lyhimmillään, kutsutaan juhannukseksi ja sitä juhlitaan koko Suomessa.


Lähteet:

Salokorpi, Sinikka (1999) Suomi. Oslo: Scandinavian Filmgroup.

Sisäasiainministeriön julkaisu (6/2005) Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä. Helsinki: Sisäasiainministeriön monistamo.

Ilmatieteen laitos: Tutkimus
http://www.ilmatieteenlaitos.fi/tutkimus/