Helmikuu 1917

Valtiotieteen maisteri Timo T. A. Mikkonen tarkastelee vuoden 1917 uutistapahtumia kuukausi kuukaudelta tammikuusta joulukuuhun.

Tapahtui maailmalla, Euroopassa ja Suomen Suuriruhtinaskunnassa

1.2.    Saksa ilmoitti aloittavansa rajoittamattoman sukellusvenesodan. Tavoitteena oli estää kaikki merikuljetukset Brittein saarille. Saksan sodanjohto tiesi sen merkitsevän ajan kanssa Yhdysvaltojen liittymistä sotaan, mutta laski pääsevänsä ratkaisuun ajoissa. Se upotti aluksia kahden miljoonan tonnin edestä, yhteensä 134 laivaa. Vastatoimet myös purivat: 343 saksalaisesta sukellusveneestä upotettiin 178. Britannian satamiin tuli ja sieltä lähti silti 6075 alusta.

3.2.    Saksalainen sukellusvene upotti amerikkalaisen Housatonic -aluksen Sisilian rannikolla. Yhdysvallat katkaisi kaikki diplomaattisuhteet Saksaan.

7.2.    Lontoossa alkoivat Iso-Britannian ja sionistien väliset neuvottelut juutalaisperäiselle väestölle varattavasta alueesta Palestiinassa. Saksa ilmoitti pidättävänsä kaikki maassa olleet yhdysvaltalaiset.

14.2.    Ranskan poliisi vangitsi Pariisin Palace-hotellista tunnetun hollantilaisen tanssijattaren Mata Harin, malajin kielellä ”Aamun silmä”, epäiltynä vakoilusta. Margaretha Geerturida Zelle oli lähtöisin Hollannin Länsi-Intiasta. Hänen lähipiirissään oli liikkunut monia sotilashenkilöitä... Pietarissa lakkoili 100 000. Venäjän parlamentti Duma arvosteli jyrkästi hallitusta ruokapulasta.

15.2.    Kenraalimajuri C. G. E. Mannerheim saapui Pietariin. Hän pääsi heti tsaarin ja Suomen Suuriruhtinaan puheille keisarin seurueeseen kuuluneena kenraalina ja kaartinulaanien komentajana. Nikolai II oli Mannerheimin mukaan jo poissaoleva. Romanian rintamatilanne ei häntä kiinnostanut. Tapaaminen jäi viimeiseksi.

16.2.    Mannerheim tapasi Tsarskoje Selossa keisarinna Aleksandra Feodrovnan, joka käytännössä avustajineen oli hallinnut Venäjää jo pari vuotta. 27 vuotta aikaisemmin Mannerheim oli nimitetty keisarin äidin ja keisarinnan anopin Maria Feodrovnan, entisen Tanskan prinsessa Dagmarin henkivartiokaartiin. Mannerheim muisteli myöhemmin, että keisarinna Aleksandra oli harmaantunut ja riutunut, vaikka osallistuikin keskusteluun hyvin aktiivisesti. Tämäkin tapaaminen jäi viimeiseksi.

19.2.    Pietarissa ilmoitettiin leivän säännöstelystä 1.3. alkaen. Levottomuudet lisääntyvät.

25.2.    Mannerheim matkusti Suomen Suuriruhtinaskunnan pääkaupunkiin Helsinkiin tapaamaan kadettikavereitaan ja vanhoja ystäviään. Keskusteluissa kukaan ei silti paljastanut, että Saksan puolella 2000 suomalaista sotilasta odotti jo lähtökäskyä vapauttamaan Suomi. Pietarissa mielenosoitukset muuttuivat yhä väkivaltaisammiksi ja tsaari käski käyttää sotilaita lakkojen murtamiseksi. Samalla rykmentti toisensa jälkeen siirtyi lakkolaisten puolelle, ampui upseereitaan ja perusti Työläisten ja sotilaiden edustajien neuvoston. Marseljeesiä laulettiin kaduilla, sodan loppumista vaadittiin ja poliisia vastustettiin. Yli 200 000 oli yleislakossa.

28.2.    Tsaari Nikolain II kohti Pietaria kuljettanut hovijuna pysäytettiin Pihkovaan. Kronstadtin merilinnakkeella alkoi kapina. Keisari syöstiin syrjään lopullisesti kaksi viikkoa myöhemmin. Talvi 1916-1917 oli poikkeuksellisen kylmä. Helsingissä oli Suomalaisessa oopperassa Armas Launiksen Kullervo-oopperan kantaesitys. Ooppera perustui Aleksis Kiven näytelmään kuten Launiksen esikoisoopperakin Seitsemän veljestä.